Valitse maa/alue
Nykyinen alue:
Finland (FI)
Nykyinen alue:
Finland (FI)
Miten voimme auttaa sinua?
Ilmastus on olennainen osa biologista jätevedenpuhdistusprosessia. Prosessin tehokkuus riippuu pitkälti siitä, miten hyvin ilmastointijärjestelmä on suunniteltu.
Oikean tekniikan valitseminen voi olla ratkaisevaa jätevedenpuhdistussovelluksessasi.
Tutustu Robuschin puhallinsalkkuun jätevedenpuhdistuksen ilmastuksessa
Ilmastus on tekniikka, jolla tuetaan biologisia prosesseja, jotka tapahtuvat jätevedenpuhdistusprosessin toisessa vaiheessa (WWT).
Ilmastusaltaisiin johdettava esisuodatettu jätevesi sisältää edelleen ammoniakkia ja hyvin pieniä orgaanisia hiukkasia, joita ei pystytty suodattamaan pois laskeutusaltaissa. Prosessiin johdetaan suuria määriä paineilmaa pinta- tai uppoasennettujen hajottimien avulla.
Tavoitteena on ruokkia jätevedessä olevia mikro-organismeja ja siten poistaa tehokkaasti jätevedestä jätteet ja epäpuhtaudet. Biologinen prosessi on energiaintensiivinen, mutta se on erittäin tehokas tapa käsitellä jätevesiä, sillä se voi kestää vain 5-6 tuntia.
Ilmastus tuottaa liuennutta happea, jota mikro-organismit tarvitsevat biohajoamisprosessien suorittamiseen.
Jäteveden sisältämät bakteerit auttavat jäteveden käsittelyssä ja stabiloinnissa hajottamalla orgaanista ainesta. Ilman riittävää määrää happea biologinen hajoaminen on hidasta ja johtaa epäpuhtauksien epätäydelliseen muuntumiseen. Kun prosessi tapahtuu septisissä olosuhteissa, vety ja rikki muodostavat usein rikkivetyä.
Hiili muuttuu metaaniksi tai orgaanisiksi hapoiksi. Tämä johtaa altaan alhaisen pH-arvon syntymiseen, mikä vaikeuttaa käsittelyprosessia ja nopeuttaa hajun muodostumista.
Ilmastus on ratkaiseva vaihe jäteveden käsittelyprosessissa. Se auttaa poistamaan vedestä ei-toivottuja yhdisteitä ja valmistelee sitä seuraavaa käsittelyvaihetta varten. Lisäksi se on kustannustehokas ja ympäristöystävällinen. Useimmissa kunnallisissa ja teollisissa vedenpuhdistamoissa käytetään ilmastusta osana kokonaisprosessia veden puhdistamiseksi ja epäpuhtauksien poistamiseksi.
Jäteveden käsittelyssä käytetään useita erilaisia ilmastusprosesseja, joita käytetään joko hävittämiseen tai uudelleenkäyttöön. Jotkut niistä ovat yleisempiä kuin toiset. On tärkeää ottaa huomioon niiden hyvät ja huonot puolet yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden perusteella. Suosituimmat ilmastusmenetelmät ovat:
1. Aktiivilieteprosessi (ASP) - ilmaa tai happea johdetaan ilmastusaltaassa olevaan ensisijaisesti käsitellyn jäteveden ja mikro-organismien seokseen. Mikro-organismit lisääntyvät ja kasvavat hajottaessaan orgaanista ainesta muodostaen lietepeitteen. Tämän jälkeen seos menee laskeutusaltaaseen tai selkeyttimeen, jossa liete laskeutuu. Näin se erottuu puhdistetusta vedestä.
2. A. SBR-menetelmä (Sequencing Batch Reactor) - Tämä menetelmä on samanlainen kuin ASP-menetelmä, mutta koko prosessissa käytetään yhtä säiliötä. B. SBBR-menetelmä (Sequencing Batch Bioreactor) - tämä menetelmä on samanlainen kuin SBR-menetelmä. Tässä tapauksessa biologista prosessia tuetaan kuitenkin lisäaineella (biofilmin kantaja-aineella) eikä pelkällä ilmastoinnilla. Tämän seurauksena hydraulinen viipymäaika (HRT) lyhenee.
3. Kalvo-bioreaktori (MBR) - Tässä menetelmässä yhdistetään kalvoprosessi, kuten mikrosuodatus, ja biologinen käsittelyprosessi, kuten aktiivilieteprosessi.
4. MBBR-reaktori (Moving bed biofilm reactor) - Tässä menetelmässä käytetään biofilmillä varustettuja muovisia kantajia hajottamaan jäteveden orgaanisia aineita.
Ennen kuin valitset ilmastusmenetelmän jätevedenpuhdistusprosessiisi, sinun on arvioitava kunkin käytettävissä olevan vaihtoehdon edut ja haitat. Sinun on myös harkittava, mikä on paras puhallusratkaisu kullekin niistä.
Tarvitsetko asiantuntijoidemme apua? Ota yhteyttä
Ilmastusprosesseissa käytetään erilaisia puhallintekniikoita riippuen jätevedenpuhdistamon rakenteesta ja toiminnasta. Ilmastusprosessi vaatii yleensä suuren ilmamäärän, jota syötetään yhdellä tai useammalla puhaltimella.
Tyypillisesti käytetään suurnokka- ja ruuvipuhaltimia, monivaiheisia keskipakopuhaltimia ja nopeita turbopuhaltimia. Joissakin pienemmissä laitoksissa käytetään pienikapasiteettisia ja -paineisia sivukanavapuhaltimia.
Koska biologisen ilman tarve (BOD) muuttuu jatkuvasti ilmastusprosesseissa, käytetään usein useita puhaltimia. Niitä valvotaan keskitetysti tehokkaan ja jatkuvan toiminnan varmistamiseksi. Puhaltimien ilmastusaltaaseen syöttämällä ilmalla on useita tehtäviä.
Ensimmäinen niistä on jäteveden orgaanisten yhdisteiden aineenvaihduntaan tarvittavan hapen tuottaminen. Hapen on oltava liuennut, jotta mikro-organismit voivat käyttää sitä. Tämä tapahtuu diffuusoreilla, jotka tuottavat jätevesiin pieniä tai mikrokuplia. Toiseksi happea tarvitaan, kun mikro-organismit muuttavat ammoniakin (NH3) nitraatiksi (NO3), mikä on nitrifikaatioksi kutsuttu prosessi. Nitrifikaation osuus on usein puolet prosessin kokonaishapenkulutuksesta.
Oletko kiinnostunut Robuschin kokonaispuhalluskyvystä?
Jätevedenpuhdistamon ilmastukseen käytetyn energian osuus laitoksen kokonaisenergiankulutuksesta on yleensä 50-60 prosenttia. Joissakin tapauksissa luku voi olla jopa 70 prosenttia. Puhaltimien tehokkuus on siksi ensisijaisen tärkeää, mutta pelkkä nimellisen energiatehokkuuden analysointi ei ole paras tapa mitata pitkän aikavälin käyttökustannuksia. Sopivimman ilmastuspuhaltimen valinnassa on otettava huomioon monia muita muuttujia ja käyttöolosuhteita.
Näihin kuuluvat pääomasijoituskustannukset sekä käyttö- ja ylläpitokustannukset, jotka tunnetaan yhdessä nimellä Total Cost of Ownership (TCO). TCO:n tavoitteena on asettaa yksi ainoa arvo pääomahankinnan koko elinkaarelle. Jätevedenpuhdistuksen alalla on otettava huomioon kaikki omistuksen vaiheet alkuperäisestä hankintahinnasta energia-, ylläpito-, korjaus- ja huoltokustannuksiin.
Haluatko tietää lisää? Lataa valkoinen kirja
WWT-laitoksen keskimääräinen elinkaari on 20-25 vuotta. Puhaltimien määrittäminen näin pitkälle käyttöajalle voi osoittautua haasteelliseksi, varsinkin kun otetaan huomioon, miten nopeasti tekniikka on kehittynyt viime vuosikymmeninä. Samalla päätöksentekijöiden on suunniteltava sekä tehtaan nykyistä kapasiteettia että sen tulevaa kasvua.
WWT-laitoksissa yleinen ongelma on ratkaisujen ylimitoitus, jolla pyritään vastaamaan tulevaan kysyntään. Tämä on tarpeetonta, ja se voi tulla kalliiksi sekä alkuperäisten menojen että jatkuvien ylläpitomenojen osalta. Vähennys on olennainen tekijä, jonka avulla voidaan sopeutua kysynnän muutoksiin tietyn ajanjakson aikana. Vaikka se jätetään usein huomiotta puhallinjärjestelmiä määriteltäessä, sillä voi olla suuri vaikutus järjestelmän elinkaarikustannuksiin.
Tähän haasteeseen voidaan vastata ottamalla huomioon puhaltimien kääntyvyys valintaprosessissa. Se on otettava huomioon, kun hankit pitkäikäistä puhallusratkaisua jätevedenpuhdistamollesi, ja sitä on verrattava kokonaiskustannuksiin. Lopputulos? Tehokkain ja kustannustehokkain puhallinratkaisu työmaallesi, olipa kyseessä sitten..
Haluatko tietää lisää? Lataa valkoinen kirja
